4800 metriä ylös, 58 kilometriä eteen

 

Eetu Myrskylä osallistui elokuussa Norjassa järjestettyyn Hamperokken Skyrace -kisaan toista kertaa, jossa vuoria pitkin edetään 4800 metriä ylöspäin 58 kilometriä pitkällä reitillä. Tavallinen ihminen voi verrata nousua portaiden kerrosnousuihin, joita urheilukellon mukaan kertyi 1200. Suoritukseen Myrskylältä kului aikaa 11 tuntia ja 38 minuuttia.

Ultrajuoksun onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten harjoittelun määrä ja laatu, kisakokemus, motivaatio ja kisaeväät. Kisaan valmistautuminen on alkanut vuosia aiemmin, sillä kovaa fyysistä suoritusta varten on täytynyt oppia, miten oma keho toimii rankoissa olosuhteissa ja millainen ravinto sopii parhaiten kisaa ennen ja sen aikana.

“Tiedän periaatteessa vuotta aiemmin mitä syön kisaa edeltävät päivät, jotta jalat ja vatsa toimisivat kisan aikana optimaalisesti. Niin kauan kuin homma toimii, ei sitä kannata lähteä muuttamaan,” Myrskylä kertoo.

Ravinnon osalta valmistautuminen aloitetaan noin viikkoa ennen. Jos kisa on lauantaina, alkuviikosta syödään noin kourallinen ylimääräistä hiilihydraattia päivässä, jolla varmistetaan, että lihasten glykogeenivarastot täyttyvät.

 

Taivaallisia taateleita ja taskuun runnottuja appelsiiniviipaleita

Kisaeväiden valitseminen ultrajuoksuun on tiedettä ja taidetta. Kisaeväiden tulee olla helposti sulavia ja nopeasti imeytyviä, pääasiassa hiilihydraattipohjaisia eväitä. Reitin varrella on muutamia huoltopisteitä, mutta eväät kannetaan pääasiassa itse. Myös kokemus opettaa, mitä ja miten kannattaa pakata:

“Tämän vuorijuoksun aikana join nestettä ainakin 12 litraa ja vettä tuli täytettyä tunturipuroista ja joista. Yhden kisan olen joutunut keskeyttämään, kun juomani jäätyivät. Silloin olisi pitänyt olla vartalossa kiinni oleva juomarakko, jotta niin ei olisi käynyt. Ja silloinkin olisi pitänyt osata puhaltaa juomaletku aina tyhjäksi. Siinä kisassa tuli sinniteltyä useampi tunti elätellen toiveita sulasta juomavedestä. Ei solissut purot ja nestehukan armoilla soitin raatotaksin noutamaan minut maaliin.”

Vaikka suurin osa kisassa tankattavasta energiasta onkin geelin muodossa, pitkän kisan aikana alkaa tehdä mieli kiinteää ravintoa. Erityisvaatimukseksi Myrskylä luettelee säilyvyyden ja helpon pureskeltavuuden, sillä raskaan fyysisen suorituksen aikana kaikki ruoka ei vain kulje alas. Kisaevään täytyy olla nopeasti pureskeltava ja hyvän makuinen:

“Makrobioksen taatelit olivat kisassa taivaan lahja, ne sulivat itsestään suuhun ja niissä on täydellistä nopeaa energiaa.”

Kisan aikana Myrskylällä energiaa kului noin 7000 kilokalorin verran. Kaikkea kulutettua energiaa ei ole mahdollista saada takaisin suorituksen aikana, tankkausvauhti on noin 250 kilokaloria tunnissa. Eväänä hänellä oli mukana energiapatukoita, suklaata, karkkia sekä Makrobioksen kuivattuja hedelmiä. Makrobioksen taateleiden lisäksi tällä kertaa erityisen hyvin Myrskylälle maistui huoltopisteellä tarjolla olleet appelsiinilohkot:

“Tungin niitä likaisiin taskuihini ja nautiskelin matkan varrella,” Myrskylä nauraa.